Euroopan avaruusjärjestö sopi uusista sääsatelliiteista

MTG-järjestelmä. Kuva: ESA / P. Carrill

Euroopan avaruusjärjestö solmi perjantaina noin 1,8 miljardin dollarin arvoisen sopimuksen kuudesta uudesta geostionaarisesta sääsatelliitista valiten Thales Alenia Spacen johtamaan satelliittien rakennustiimiä. Laukaisujen tulisi tällä tietoa alkaa vuonna 2017.

Tehty sopimus kolmannen sukupolven sääsatelliiteista (MTG, Meteosat Third Generation) varmistaa Euroopan jatkuvan satelliittisäähavainnoinnin ainakin vuoteen 2037 saakka.

3,2 miljardin dollarin MTG-ohjelmaa johtavat yhteisesti ESA ja Eumetsat. Suurin osa projektin rahoituksesta tulee ESA:lta. Tällä rahoituksella katetaan kehityskulut ja Eumetsat rahoittaa käyttökuluja, maajärjestelmien ja toiminnan osalta.

Uusista satelliiteista neljä on kuvaussatelliitteja ja kaksi ilmakehää luotaavia satelliitteja. Ensimmäisen, MTG-1, satelliitin laukaisu on tällä tietoa luvassa vuonna 2017 ja seuraava MTG-S luotaussatelliitti laukaistaan vuonna 2019. Tällä tavoin tasaisesti muutaman vuoden välein laukaisemalla voidaan sääsatelliittien verkko pitää toiminallisena seuraamassa Euroopan ja Afrikan säätä ainakin kaksi vuosikymmentä.

Sopimuksen solmiminen päätti kahden vuoden poliittisen kädenväännön siitä mitä Euroopan maat saisivat hoitaakseen pääosan projektin töistä. Ranska ja Saksa ovat MTG-projektin johtavat maat. ESA valitsi alun alkaen ranskalaisjohtoisen Thalesin tarjouksen jossa sopimuksen hinta oli alhaisempi johtuen saksalaisen OHB SYSTEM AG:n merkittävästä rahoitustuesta. Saksalaiset lobbasivat vielä merkittävämpää roolia itselleen saadakseen sijoitukselleen parempaa vastinetta. Tarjous päihitti Saksan Astriumin tarjouksen.

Saksan saamat myönnytyksen saivat sen suostumaan mukaan ranskalaisjohtoiseen alihankkijatiimiin. Kahdessa satelliitissa käytettävän ilmakehän vesihöyrymääriä ja tuuliprofiileja mittaavan infrapunaluotausinstrumentin rakentaa Munchenissa toimiva Kayser Threde. OHB System vastaa kahdesta luotainsatelliitista ja toimittaa lisäksi kaikkiin kuuteen kolmiakselistabiloituun satelliittiin rungon ja väylän. Aiemmat Meteosat-satelliitit olivat rummun muotoisia pyörintästabiloituja satelliitteja.

Thales Alenia Space toimittaa kuvausinstrumentit neljään satelliittiin ja johtaa kuvaussatelliittien kehitystyötä. Ranskan ja Saksan välinen teollisuusyhteistyö toi omat haasteensa ESA:n maakohtaiseen paluusääntöön, jonka mukaan järjestömaiden tulee saada projektissa työosuuksia suhteessa tarjoamaansa rahoituksen määrään. ESA ja Eumetsat pyysivät ehdotuksia projektista ja Thales Alenia Space pystyi puolestaan tarjoamaan maakohtaisen paluusäännön kriteerit täyttävän teollisen yhteistyön suunnitelman sekä määrällisistä että laadullisista lähtökohdista katsoen järkevästi.

Thales Alenian ilmoituksen mukaan alustava MTG-projektin järjestelmän, instrumenttien ja alustan suunnitelmaesitys valmistuu tänä vuonna. Neljä MTG kuvaussatelliittia sisältävät kukin 16-kanavaisen kameran ja ottavat kuvia kymmenen minuutin välein ja kiinnostaviin alueisiin voidaan tarkentaa suuremmalla tarkkuudella ja tiheämmällä kuvausrytmillä. Lisäksi satelliiteissa on järjestelmä salamoiden kuvaamiseksi ja katastrofeissa käytettäviä pelastustoimintaa tukevia järjestelmiä.

Kahdessa MTG-luotaussatelliitissa on infrapunaluotausinstrumentin lisäksi ultravioletti-instrumentti jolla havainnoidaan Euroopan Sentinel-ohjelman puitteissa ilmakehän kemiaa ja tunnistetaan kaasuja. MTG-ohjelma jatkaa Euroopan sääsatelliittiohjelmaa joka alkoi vuonna 1977. Kaksi MSG ( Meteosat Second Generation) satelliittia ovat tällä hetkellä toiminnassa avaruudessa ja kaksi seuraavaa satelliittia laukaistaneen avaruuteen Ariane 5 kantoraketilla tulevana kesänä. Neljäs MSG-satelliitti lähetetään avaruuteen tällä tietoa vuonna 2014.

Lähde: http://www.spaceflightnow.com/news/n1202/25esamtg/

Lisätietoja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Meteosat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meteosat_Second_Generation
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meteosat_Third_Generation
http://en.wikipedia.org/wiki/European_Space_Agency
http://en.wikipedia.org/wiki/Thales_Alenia_Space
http://en.wikipedia.org/wiki/EUMETSAT

Laukaisu la 25.2. klo 00.15: ATLAS 5 / MUOS 1 - Laukaisu onnistui!

Kuva: United Launch Alliance

Floridan Cape Canaveralista lähetetään avaruuteen ATLAS 5 kantoraketilla Yhdysvaltain laivaston MUOS 1 tietoliikennesatelliitti. Satelliitin on rakentanut Lockheed Martin ja se parantaa selvästi laivaston viestintäkapasiteettia. ATLAS 5 lentää 551 konfiguraatiossa, jossa siis 5-metrinen nokkakartio, 5 apurakettia ja yksimoottorinen Centaur-ylävaihe. Tämä on 200. Centaur-laukaisu. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa lauantaina 25. helmikuuta klo 00.15.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://www.ulalaunch.com/site/pages/Multimedia_Webcast.shtml
Lähetys alkaa 20 minuuttia ennen laukaisua.

Mission Status Center: http://spaceflightnow.com/atlas/av030/status.html

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=12523.0
http://www.ulalaunch.com/site/docs/missionbooklets/AV/av_muos1_mob.pdf
http://spaceflightnow.com/atlas/av030/tothepad/
http://spaceflightnow.com/atlas/av030/groundtrack.html
http://spaceflightnow.com/atlas/av030/ascenttimeline.html

Kuvagalleria: http://www.spaceflightnow.com/atlas/av030/hoisting/index.html

Go Atlas! Go Centaur! Go MUOS!

Feb. 24      Atlas 5  •  MUOS 1
Launch window: 2215-2259 GMT (5:15-5:59 p.m. EST)
Launch site: SLC-41, Cape Canaveral Air Force Station, Florida

The United Launch Alliance Atlas 5 rocket (AV-030) will launch the first Mobile User Objective System (MUOS) satellite for the U.S. Navy. Built by Lockheed Martin, this U.S. military spacecraft will provide narrowband tactical communications designed to significantly improve ground communications for U.S. forces on the move. The rocket will fly in the 551 vehicle configuration with a five-meter fairing, five solid rocket boosters and a single-engine Centaur upper stage.

Päivitys: Laukaisu onnistui, satelliitti irtautui. Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=Gz40PihX690

Amerikan ensimmäisestä kiertoratalennosta 50 vuotta.

Friendship 7 laukaisu 20.helmikuuta 1962. Kuva: NASA

Tänään 50 vuotta sitten John Glennistä tuli ensimmäinen amerikkalainen joka kiersi avaruudessa maapallon ympäri. Friendship 7 -kapselissa hän kiersi kolme kierrosta maapallon ympäri 20. helmikuuta 1962. Kyseessä oli Mercury-Atlas ohjelman 6. lento. Se laukaistiin matkaan Cape Canaveralin laukaisukompleksista 41 Atlas LV-3B kantoraketilla. Lento kesti 4 tuntia, 55 minuuttia ja 23 sekuntia. Lennon aikana ilmeni huoli siitä että kapselin lämpökilpi olisi irrallaan ja lennonjohtajien johdolla laskeutumisprosessiin tehtiin muutoksia jotta lämpökilpi pysyisi paikallaan. Laskeutuminen Atlantin valtamereen sujui ongelmitta ja jälkeenpäin todettiin että varoitussignaali oli väärä.

Lisätietoja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mercury-Atlas_6
http://en.wikipedia.org/wiki/Atlas_LV-3B
http://en.wikipedia.org/wiki/Project_Mercury

Japanin visioissa kotimainen miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma.

Kaaviokuva suunnitelmista. Kuva: JAXA

Japanin avaruusjärjestö JAXA aikoo ehdottaa hallitukselle että HTV-rahtialuksesta kehiteltäisiin alus miehitettyjä avaruuslentoja varten vuoteen 2025 mennessä. Näin Japanin hallituksen hyväksyessä suunnitelman maa saisi oman miehistöaluksen avaruuslentoja varten.

Suunnitelman toteutuksessa ensimmäinen vaihe olisi kehitellä HTV-rahtialukseen paluukapseli jonka avulla tuotaisiin tiedekokeita ja muuta tavaraa avaruusasemalta takaisin Maan pinnalle.

Avaruusjärjestön johtajat ja asiantuntijat ovat vahvasti sitä mieltä että HTV on tulevaisuudessa miehitetyn avaruuslento-ohjelman perusta. Mutta se vaatii lainsäädäntöelimien hyväksynnän ja valtion tuen. Japanin maanjäistys ja tsunami muutti maan budjetin suuntaviivoja ja se kiristi JAXAn budjettia.

JAXAn johtajan Keiji Tachikawan mukaan toimivan paluukapseli kehitystyön onnistuminen tarkoittaisi myös kykyä tehdä paluun kestävä miehistöalus. Toisaalta hän muistutti myös että tämän kehityssuunnan kohtalo on Japanin hallituksen käsissä.

Mikäli asiat kehittyvät suotuisasti, ensimmäisen HTV-R aluksen lento voisi tapahtua vuonna 2018 mennessä. Alustavan suunnitelman mukaan paluukapseli voisi tuoda paineistetussa tilassaan noin 1500 kiloa tavaraa takaisin Maan pinnalle. Tämä sopisi mainiosti yhteen muutenkin välttämättömän kansainvälisen avaruusaseman jatkuvan tavaratäydennysliikenteen kanssa.

JAXA ei ole antanut mitään tietoja aluksen kehitys- ja rakentamiskustannusarvioistaan. Nykyään HTV tuhoutuu ilmakehässä roskan kera poistuessaan avaruusasemalta, mutta tulevaisuudessa paluukapseli laskeutuisi laskuvarjojen varassa mereen.

Mikäli suunnitelma toteutuu, se merkitsee myös että H-2B kantoraketti täytyy sertifioida miehitetyille lennoille. Asiaa tutkitaan jo ja selvitetään mitkä järjestelmät ja osat vaativat turvallisuuspäivityksiä. Erityisesti H-2B:n LE-7A moottori on tutkinnan kohteena. Lisäksi miehitetty raketti tarvitsee myös hätäpoistumisjärjestelmän.

Keiji Tachikawan mielestä olisi luontevaa jatkaa Japanin kehittynyttä avaruusohjelmaa miehitetyllä avaruuslento-ohjelmalla ja hän uskoo että tällaisen aluksen kehittelyyn löytyy tulevaisuudessakin useita painavia syitä.

lähde: http://spaceflightnow.com/news/n1202/09jaxa/

Kiinan seuraava miehitetty avaruuslento kesällä 2012

Shenzhou 9 ja TianGong 1. Kuva: CMSEO

Kiina ilmoitti perjantaina että seuraava miehitetty Shenzhou 9 alus laukaistaan kesäkuun ja elokuun välisenä aikana ja se telakoituu TianGong 1 -laboratoriomoduliin. Kolmen hengen miehistö suorittaa siellä tiedekokeita. Telakointi suoritetaan manuaalisesti. Aiemmin on jo testattu automaattitelakointia miehittämättömällä Shenzhou 8 -aluksella ja se toimi moitteetta.

Kiinan viranomaiset eivät paljastaneet lennon kestoa tai miehistön nimiä. Miehistössä voi olla mukana naisjäsen. Shenzhou 9 ja TianGong 1 muodostavat yhdessä noin 20 metrin mittaisen miniavaruusaseman. Aiempien testien perusteella kaikki järjestelmät ovat valmiina miehitettyä lentoa varten. Shenzhou 9:n avaruuteen vie Long March 2F kantoraketti.

Vuonna 2013 toinen miehistö saattaa myös seurata Shenzhou 9 miehistöä ja telakoitua TianGong 1:n kanssa. Myös Tiangong 2 on rakennusvaiheessa. Nämä demonstraatiolennot ovat tärkeä oppipolku Kiinan toiveiden tiellä rakentaa isompi avaruusasema vuoteen 2020 mennessä.

Shenzhou tarkoitta jumalaista alusta ja TianGong taivaallista palatsia. Edellinen Shenzhou 8 -lento testasi automaattista telakointijärjestelmää ja irtauduttuaan asemasta alus lähestyi uudestaan asemaa toista telakointia varten, tällä kertaa testattiin aluksen optisten lähestymissensoreiden toimintaa tilanteessa jossa Auringonvalo häikäisee voimakkaasti.

Shenzhoun telakointilaitteisto on pitkälti samanlainen kuin venäläisperua oleva Apollo-Sojuz testiprojektissa käytössä ollut APAS-järjestelmä. Tämä mahdollistaa Shenzhoun telakoitumisen kansainväliseen avaruusasemaan mikäli Kiina joskus kutsuttaisiin projektiin mukaan.

Kiinan avaruusohjelman edelliset virstanpylväät ovat olleet ensimmäinen miehitetty avaruuslento vuonna 2003, kahden miehen viisipäiväinen lento vuonna 2005 ja ensimmäinen avaruuskävely vuonna 2008.

Lähde: http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou9/120217schedule/

Laukaisu ti 14.2. klo 21.36: Proton-M / SES-4 - Laukaisu onnistui!

Kuva: ILS

Jokohan kolmas kerta toden sanoo? Kaksi edellistä kertaa jäivät yrityksen asteelle vikojen iskiessä päälle. Mutta nyt on taas viat korjattu ja päivä uus. Siispä:

Baikonurin kosmodromilta laukaisualustalta 39 laukaistaan matkaan SES-4 tietoliikennesatelliitti. Satelliitin on rakentanut Space Systems/Loral ja se painaa 6180 kg. Kantorakettina International Launch Servicesin Proton-M, joka on 58,2 metriä pitkä, painaa 705000 kg tankattuna ja ylävaiheena tuttu Breeze-M. Tällä kertaa Breeze-M suorittaa 5 ratakorjauspolttoa ja satelliitti irtautuu ylävaiheesta 9 tunnin ja 12 minuutin kuluttua laukaisusta. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa tiistaina 14. helmikuuta Suomen aikaa klo 21.36. Tämä on 20. Protonilla laukaistu SES:n satelliitti, 21. Protonilla laukaistu Space Systems/Loral satelliitti, 1. ILS Proton-laukaisu tänä vuonna ja kaikenkaikkiaan 70. ILS Proton-laukaisu.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://ses4.imgondemand.com/
Lähetys alkaa klo 21.15.

Mission status center: http://spaceflightnow.com/proton/ses4/status.html

Rollout-video: http://www.youtube.com/watch?v=EF1V8HFfpTE

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=27107.0
http://www.ilslaunch.com/mission-control/mission-ses-4
http://www.ilslaunch.com/sites/default/files/pdf/SES-4-Mission%20Overview-Final.pdf
http://www.ilslaunch.com/newsroom/news-releases/media-advisory-ils-proton-launch-ses-4-ses
http://www.orbiter-forum.com/showthread.php?t=25730

Feb. 14      Proton  •  SES 4
Launch time: 1936 GMT (2:36 p.m. EST)
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan

An International Launch Services Proton rocket with a Breeze M upper stage will deploy the SES 4 satellite to provide telecommunications services over the Americas, Africa, Europe and the Middle East.

Päivitys: Laukaisu onnistui ja satelliitti päätyi oikeaan paikkaan. Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=UlfKfp2a6KA

Laukaisu ma 13.2. klo 12.00: Vega VV01 / LARES - Laukaisu onnistui!

Vega laukaisualustalla. Kuva: Arianespace

Guianan avaruuskeskuksesta Kourousta suoritetaan uuden Vega-raketin ensimmäinen laukaisu VV01. Vega on kiinteätä polttoainetta käyttävä kertakäyttöinen 30 metrin pituinen 3-vaiheraketti, jossa on lisäksi AVUM nesteajoaineylävaihe. Laukaisumassa on 138 tonnia. 1. vaiheen teho on 2261 kilonewtonia. Raketin kehitys on laahannut vuosikausia jäljessä aikataulustaan mutta nyt alkaa näyttää paremmalta kun raketti on saatu jo laukaisualustalle. Onhan se myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan jo melkein vuosikymmenen. Raketti on suunniteltu viemään avaruuteen 300-2500 kg kuormia eikä siinä käytetä apuraketteja. Arianespace markkinoi rakettia matalan kiertoradan ja aurinkosynkronisen kiertoradan laukaisuja varten. Tosin nyt ensimmäisellä (testi)lennolla kyydissä on LARES retroreflektori joka pitäisi toimittaa 1450 km korkeudelle ja 9 kpl CubeSatteja. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa maanantaina 13. helmikuuta Suomen aikaa klo 12.00-14.00 välisenä aikana.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://www.arianespace.tv/
Lähetys alkaa klo 11.40.

ESA:n striimi täältä toimii ja kuva näkyy: http://spaceflightnow.com/vega/vv01/status.html

Mission status center: http://spaceflightnow.com/vega/vv01/status.html

Lisätietoja:
http://spaceflightnow.com/vega/vv01/presskit.pdf
http://spaceflightnow.com/vega/vv01/vehicle.html
http://spaceflightnow.com/vega/vv01/launchtimeline.html
http://spaceflightnow.com/vega/vv01/120210lares/
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=27161.0
http://www.esa.int/SPECIALS/Vega/SEM8QAWX7YG_0.html
http://multimedia.esa.int/Videos/2012/01/Vega-s-first-launch-campaign
http://en.wikipedia.org/wiki/Vega_%28rocket%29
http://en.wikipedia.org/wiki/LARES_%28satellite%29
http://www.arianespace.com/news-soyuz-vega/2012/2012-2-3-vega-update.asp
http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-16986043
http://www.aviationweek.com/aw/generic/story_channel.jsp?channel=space&id=news/awst/2012/02/06/AW_02_06_2012_p50-420459.xml
http://www.orbiter-forum.com/showthread.php?t=19089&page=2
http://en.wikipedia.org/wiki/Cubesat

Kuvagalleria: http://www.flickr.com/photos/esa_events/sets/72157629052177709/

Feb. 13      Vega  •  LARES
Launch window: 1000-1200 GMT (5:00-7:00 a.m. EST)
Launch site: ZLV, Kourou, French Guiana

The European Vega rocket, designated VV01, will launch of its first flight with the Laser Relativity Satellite, or LARES, a small spacecraft named ALMASat 1, and nine CubeSat payloads.

Päivitys: Laukaisu tapahtui klo 12.00 ja kaikki on toiminut toistaiseksi ihan kuten pitääkin. LARES irtautui. Vegan 1. laukaisu on sujunut mainiosti. Kaikki satelliitit irtautuivat.

Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=Pc0opzSRH9k

Vega onboard-kamerakuvaa: http://www.youtube.com/watch?v=X31QHj_zc8o

OCO 2 laukaisu siirtyy vuodella eteenpäin

OCO 2. Kuva: NASA/JPL-Caltech

Orbiting Carbon Observatory 2:n laukaisu viivästyy lisää ainakin vuoden.

OCO 2 eli ensimmäisen satelliitin korvaavan uuden satelliitin laukaisu viivästyy ainakin vuoden lisää aiotusta laukaisupäivästä koska NASA on päättänyt vaihtaa rakettia. Laukaisua ei siis suoriteta Taurus XL-raketilla vaan tarjouskilpailun perusteella valitaan joku toinen raketti. Laukaisu viivästyy ainakin vuoteen 2014. On hyvin ymmärrettävää että nyt halutaan laukaista jollakin toisella raketilla kuin Tauruksella varsinkin kun se epäonnistui kaksi kertaa peräkkäin ja se maksoi NASAlle 697 miljoonaa.

Vuonna 2009 NASAn OCO-satelliitin laukaisu epäonnistui kun Tauruksen nokkakartio ei irronnutkaan kuten olisi pitänyt. Sama tapahtui jo seuraavassa laukaisussa uudelleen ja se pisti NASAn johtajat miettimään uudelleen asioita. Laukaisusopimus on nyt purettu ja nyt edetään tarjouskilpailun kautta.

lähde: http://spaceflightnow.com/news/n1202/10oco2/

Lisätietoja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Orbiting_Carbon_Observatory
http://en.wikipedia.org/wiki/Taurus_%28rocket%29

Legendaarinen Centaur

Kuva: NASA

Legendaarisen Centaur-ylävaiheen 200. lento on vuorossa tällä tietoa ensi viikon perjantaina kun USA:n laivaston MUOS 1 tietoliikennesatelliitti lähetetään avaruuteen.

Alunperin General Dynamicsin NASAlle avaruusajan alkutaipaleella kehittämä voimakastehoinen LH2/LOX kryogeenimoottori mahdollisti entistä raskaampien kuormien lähettämisen avaruuteen. Vedyn todettiin tarjoavan parhaimman teho/painosuhteen. Kehitystyössä valjastettiin nestevedyn ja hapen voima ja voitettiin ne merkittävät haasteet jotka tekniikan hallitseminen asetti. Samalla se hyödytti monia muita tulevia rakettijärjestelmiä. Kryogeenipolttoaineita on käytetty mm. Saturn I, Saturn V, avaruussukkulassa sekä Titan- ja Delta-raketeissa. Centaur on siis ollut varsinainen edelläkävijä ja tiennäyttäjä. Centaur-ohjelma demonstroi nesteajoainemoottorin uudelleenkäynnistyksen eri vaiheissa lentoa ja se oli kriittinen saavutus myös Apollo-ohjelmalle ja monelle muulle monimutkaiselle lennolle.

Ensimmäinen laukaisu tapahtui toukokuussa vuonna 1962 mutta Centaur ei saanut mahdollisuutta toimia koska raketti räjähti minuutin päästä laukaisusta. Menestys seurasi seuraavassa laukaisussa marraskuussa 1963 kun Centaur nousi elliptiselle 290 x 840 mailin kiertoradalle ja siellä se kiertää Maata edelleen.

Kehitysohjelman vaikeimpia haasteita oli eristää Centaur siten että superkylmä nestemäinen vety pysyy -252,8 asteisena ja polttoaineen loiskumisen estäminen kun moottori käynnistetään uudelleen avaruudessa. Myös muita ongelmia ilmeni ensimmäisillä lennoilla. Ensimmäinen täysin onnistunut monen käynnistyksen lento oli 10. laukaisu.

Centaur on vienyt luotaimia ja muita tiedeinstrumentteja kohti Aurinkoa, Kuuta ja jokaista aurinkokuntamme planeettaa. Ensimmäiset operatiiviset hyötykuormat olivat seitsemän Surveyor-luotainta vuosien 1966-1968 välillä. Muita merkittäviä tiedetehtäviä olivat OAO (Orbiting Astronomical Observatory) ultraviolettiteleskooppi, Marinerit 6 ja 7 jotka vuonna 1969 Marsin ohilennollaan kuvasivat planeettaa sekä Mariner 9 josta tuli ensimmäinen luotain joka on kiertänyt vierasta planeettaa - Marsia. Sitten vuorossa olivat ulompaa aurinkokuntaa tutkivat Pioneer 10 ja 11 jotka laukaistiin Cape Canaveralista toukokuussa 1972 ja huhtikuussa 1973. Pioneer 10 ohitti Jupiterin ensi kertaa läheltä joulukuussa 1973. Pioneer 11 ohitti Jupiterin ja suoritti sen jälkeen ensimmäisen Saturnuksen ohilennon. Vuoden 1973 lopulla Mariner 10 laukaistiin kohti Venusta ja se ohitti planeetan käyttäen vetovoimavaikutusta hyväkseen ja saavutti Merkuriuksen.

Centauria käytettiin myös Titan-rakettiperheessä kolmosvaiheena viemään Viking 1 ja 2 luotain/laskeutujat vuonna 1975 matkoilleen kohti Marsia. Avaruusalukset toimivat vuodesta 1976 vuoteen 1980 lähettäen takaisin yli 50000 valokuvaa. Ehkäpä kuuluisimmat Titan/Centaur-kuormat ovat avaruusluotaimet Voyager 1 ja 2, jotka lähtivät matkalleen vuonna 1977. Kummatkin ohittivat Jupiterin, Saturnuksen, sitten Voyager 2 jatkoi kohti Uranusta ja Neptunusta. Nykyään luotaimet ovat kaukana aurinkokuntamme ulkopuolella.

Atlas-Centaurin perintöön kuuluvat myös avaruusluotaimet Pioneer 12 ja 13 joiden määränpää oli Venuksen kiertorata vuonna 1978. Samana vuonna Centaur vei kiertoradalle USA:n laivaston ensimmäinen laivuekommunikaatiojärjestelmän FLTSATCOM 1:n. Siitä lähtien järjestelmä on ollut toiminnassa ja sitä on päivitetty uudemmilla järjestelmillä. Seuraava 200. Centaur-lento jatkaa tätä perinnettä MUOS 1 satelliitin muodossa.

Viime vuosina korkean profiilin tiedemissiot kuten Cassini Saturnukseen, Mars Reconnaissence Orbiter ja Mars Science Laboratory, Plutoon matkaava New Horizons-luotain ja Jupiteriin matkaava Juno ovat onnistuneesti päässeet matkaan Centaurin avulla. Ja mitäs moottoria käytettiinkään apuna tarkoituksella Kuuhun törmänneessä LCROSS-tehtävässä? Centauria tietenkin!

Centaur on vienyt myös monia ja taas monia kaupallisia tietoliikenne, tv-, sää-, ja salaisia militäärisatelliitteja avaruuteen. Ja tietenkin myös X-37B  minisukkulat!

Centaur-vaihe kehittyy edelleen: saatavilla ovat yksi- ja kaksimoottorivariantit jotka ovat lentäneet 176 kertaa Atlaksella ja 23 kertaa Titanilla. Ennen avaruussukkula Challengerin katastrofia suunniteltiin Centaurin käyttöä jopa avaruussukkulassa.

Centaur-vaiheen alkuperäinen RL10 moottori suunniteltiin tuottamaan noin 7,5 tonnin työntövoiman. Nykypäivänä uudistusten ja päivitysten avulla Atlas 5:n Centaur-vaiheen moottori RL10A-4-2 tuottaa noin 11 tonnin työntövoiman. Pratt & Whitney Rocketdyne valmistaa nykyään Centaurin RL10 moottorit. Silti moottorin perusrakenne on suunnilleen sama kuin alkuperäisen 60-luvulla esitellyn version. Kehitys on 50 vuodessa kulkenut huimasti eteenpäin: moottorin suorituskyky on parantunut huomattavasti ja polttokammion paine on tuplaantunut. Tyhjiöputkiperusteinen sytytysjärjestelmä on korvattu luotettavammalla nykyaikaisella järjestelmällä. Lisäksi RL10 moottorin suutinta liikuttelevat hydrauliset toimilaitteet on korvattu elektromekaanisilla. Elektroniikka on myös kehittynyt valtavasti monien sukupolvien aikana, nykyjärjestelmä perustuu erittäin suorituskykyiseen 8-prosessoriseen vikasietoiseen rengaslasergyronavigointijärjestelmään ja lentotietokoneeseen.

Centaur-vaihe on kasvanut myös mitoiltaan ja siihen mahtuu nykyään 50 prosenttia enemmän polttoainetta. Kaikki nämä muutokset viiden vuosikymmenen aikana merkitsevät että nyky-Centaur on suorituskyvyltään kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna.

Centaur on myös hyvin luotettava. 199 laukaisusta vain 11 on epäonnistunut ja yli puolet noista ongelmista ilmenivät aivan alkutaipaleella 60- ja 70-luvulla. Viimeisin epäonnistuminen sattui vuonna 1999 kun Titan-Centaurin toimintahäiriö virheellisen ohjelmoinnin takia pilasi ilmavoimien MILSTAR-satelliitin lennon. Melkein puolet kaikista Centaur-laukaisuista on suoritettu kahdella viime vuosikymmenellä. ATLAS 2 ja 3 ohjelmat olivat luotettavuudeltaan virheettömiä, 69 onnistunutta laukaisua vuodesta 1990 vuoteen 2005. Lisäksi ATLAS 5 on laukaistu onnistuneesti 28 kertaa viime 9 vuoden aikana. Ensimmäiset 100 lentoa tulivat täyteen vuonna 1995 ja aikaa siihen kului siis 33 vuotta. Seuraavat 100 lentoa ovat tulleet vain 17 vuodessa.

Laukaisu numero 200 vie avaruuteen 7,5 tonnin painoisen MUOS 1 satelliitin joka on samalla raskain kuorma mikä Centaurilla on koskaan ollut kannettavana. Ensiksi Centaur puskee 8 minuutin ajan elliptiselle 90 x 337 mailin kiertoradalle, jonka inklinaatio on 28 astetta. Sen jälkeen seuraa passiivinen vaihe jonka jälkeen Centaur-vaiheen rakettimoottori käynnistetään uudelleen 6 minuutin ajaksi. Tällöin päästään hyvin elliptiselle 104 x 18600 mailin 26 asteen inklinaation siirtoradalle. Tämän jälkeen seuraa pitkä 2,5 tunnin passiivinen vaihe. Viimeinen ponnistus seuraa 2 tunnin ja 57 minuutin kohdalla 15000 mailia Intian valtameren yllä. Tämä kolmas ja viimeinen alle minuutin kestoinen poltto tuo satelliitin 1870 x 19323 mailin 19 asteen inklinaation kiertoradalle asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Todellinen työjuhta siis.

lähde: http://www.spaceflightnow.com/atlas/av030/centaur/

Lisätietoja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Centaur_%28rocket_stage%29
http://www.history.nasa.gov/SP-4230.pdf
http://www.pw.utc.com/products/pwr/assets/pwr_rl10a-4.pdf

Kahdeksan uutta Galileo-paikannussatelliittia.

Galileo-konstellaatio. Kuva: ESA

Euroopan komissio on solminut kauppasopimuksen kahdeksasta uudesta Galileo-satelliitista ja Ariane 5 kantoraketin muutostyöstä jonka avulla raketilla voidaan lähettää avaruuteen neljä satelliittia kerralla. Sopimusten arvo on noin 400 miljoonaa dollaria.

Saksalainen OHB System AG valittiin satelliittien valmistajaksi. Sopimuksen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Satelliittien kappalehinnaksi tulee noin 31 miljoonaa euroa.

Arianespacen Ariane 5 laukaisusopimus on noin 30 miljoonan euron arvoinen. Astrium Ranska sai 39 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Ariane 5 ES muutostöistä, jotka mahdollistavat 4 satelliitin laukaisun kerralla vuoteen 2014 loppuun mennessä.

Galileo-satelliitit kiertävät Maata runsaan 23000 kilometrin korkeudella ja Ariane 5 tarvitsee erityisjärjestelmän 4 satelliitin vapauttamiseksi.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan 18 Galileo-paikannussatelliittia lähetetään avaruuteen vuoden 2014 loppuun mennessä ja ne tarjoavat silloin rajoitetun paikannuskyvyn. Täyden 30 satelliitin Galileo-järjestelmän pitäisi olla käytössä vuoteen 2019 mennessä.

Vuonna 2014 alkaa Euroopan unionin seuraava seitsenvuotisbudjettikausi jolloin komission odotetaan tilaavan loput satelliitit ja valitsevan raketit loppujen satelliittien viemiseksi avaruuteen.

OHB System sai 8 uuden satelliitin tilauksen jo ennestään 14 tilatun lisäksi. Nämä 22 satelliittia ovat ensimmäiset Galileon-ohjelman täyden operatiivisen toiminnan (FOC, Full Operational Capability) -jäsenet.

Brittiläinen Surrey Satellite Technology rakentaa satelliittien navigointijärjestelmät. OHB toimittaa satelliittien perusrungon ja suorittaa loppukokoonpanon Saksassa. Nämä kahdeksan uutta satelliittia on tarkoitus toimittaa vuonna 2015.

OHB System toimittaa ensimmäisen FOC-satelliitin vuoden 2012 lopulla ja lupaa uuden valmistuvan puolentoista kuukauden välein.

Astrium hallinnoi Galileo-hankkeen ensimmäistä neljää prototyyppisatelliittia jotka ovat osa testiohjelmaa (In-Orbit Validation). Ensimmäinen prototyyppipari lähetettiin avaruuteen Sojuz-kantoraketilla vuoden 2011 lokakuussa ja toinen pari on tarkoitus lähettää heinä- tai elokuussa. Nämä tulevat prototyyppisatelliitit rakentaa Thales Alenia Space Italiassa Astriumin alihankkijasopimuksella.

Tällä hetkellä eri sopimuksien solmimisten jälkeen Euroopan komissio on ostanut yhteensä 26 Galileo-satelliittia.

lähde: http://spaceflightnow.com/news/n1202/02galileocontracts/

Lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_%28satelliittipaikannusj%C3%A4rjestelm%C3%A4%29
http://www.arianespace.com/news-press-release/2012/2-2-2012-Galileo-contract.asp

Roscosmoksella suuret suunnitelmat.

Roscosmoksen tulevaisuuden suunnitelmissa olisi lentää Kuuhun säännöllisesti vuoteen 2025 mennessä ja lopulta rakentaa sinne tukikohta vuoteen 2030 mennessä. Tiedä sitten tuleeko ikinä toteutumaan.

Roscosmos hakee lisäksi hyvää pr-julkisuutta etsimällä uusia kosmonautteja yleisellä haulla.

Suuret ovat venäläisten suunnitelmat.

Lähde: http://rt.com/news/moon-flights-russia-cosmonauts-361/

Avaruusaseman miehistöjen aikataulut uusiksi.

Venäläisten takaiskut jatkuvat. Uusin jobinposti liittyy jo esille tulleeseen viiveeseen koskien miehistölaukaisuja avaruusasemalle. Tiedossa oli jo että TMA-04M kapselin paluumodulin paineistustesti epäonnistui vuodon takia. Nyt on tullut ilmi että moduli ylipaineistettiin jostain syystä ja se vaurioitui niin että se joudutaan romuttamaan ja alus korvaamaan kokonaan uudella.

Tämä tulee vaikuttamaan koko vuoden ajan ISS:n miehistörotaatioon ja se tarkoittaa miehistöille pidempiä jaksoja avaruusasemalla.

Lähde: http://spaceflightnow.com/station/exp30/120202/

Suomalaistytölle nimikkosatelliitti

Galileo-järjestelmään kuuluva satelliitti nimettiin piirustuskilpailun perusteella.

Suomalaisen Anna Shemyakin mukaan nimetty Anna-satellitti laukaistaan kiertoradalleen tämän vuoden aikana. Asiasta kertoi tiistaina Euroopan komission Suomen edustuston Europa-lehti.

Nimi satelliitin kyljessä irtosi voitolla piirustuskilpailussa, joka järjestettiin jokaisessa 27 EU-maassa. Anna pääsee siis avaruuteen yhdessä 26 muun koululaisen kanssa.

Suomen ”osakilpailun” voitto irtosi raaputustekniikalla.

- Olen ennenkin raaputellut, voittaja kertoi Europa-lehdelle ja sanoi voiton tuntuvan kivalta varsinkin siksi, että oma nimi tulee kiertämään maapalloa vuosikymmeniä.

Voittaja opiskelee Helsingin saksalaisessa koulussa. Seuraavat sijat menivät Herttoniemen ala-asteen Ilona Lintiselle ja raumalaisen Freinet-koulun Alisa Tuomikoskelle.

Palkinnoksi Anna Shemyak sai oman satelliitin lisäksi pokaalin, joka kuvaa kyseistä satelliittia.

Lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/9-vuotias-suomalaistytto-saa-nimikkosatelliitin/art-1288446435042.html

SpaceX SuperDraco testattu.

SeuperDraco käyttötesti. Kuva: SpaceX

SpaceX on testannut onnistuneesti uutta SuperDraco moottoriaan kehitystehtaallaan Texasin McGregorissa. Uusi moottori on isommaksi skaalattu ja edistyksellisempi versio Dragon-kapselin Draco-ohjailumoottorista. Suunnitelmien mukaan sitä tultaneen käyttämään pelastautumisjärjestelmässä ja mahdolliseti myös kapselin laskeutumisen aikana mikäli syntyy hätätilanne. Lisäksi kapseli voi tulevaisuudessa laskeutua tarkasti vaikkapa jonkun muun taivaankappaleen pinnalle moottoriensa avulla. 8 kpl SuperDraco-moottoreita tuottaa runsaan 50 tonnin työntövoiman. Moottorit sijoitetaan Dragon-kapselin kylkiin joten niitä ei tarvitse edes pudottaa lennon aikana pois.

Kehitystyö ja testaus on suoritettu vain 9 kuukaudessa eli erittäin nopealla aikataululla on tullut valmista. Se osoittaa SpaceX:n ammattitaidon korkean tason.

Video käyttötestistä: http://www.youtube.com/watch?v=PUUnYgo1-lI

Lisätietoja:
www.spacex.com/press.php?page=20120201