Eurooppalainen paikannussatelliitti Galileo-hanke etenee hitaasti mutta varmasti

Kuva: Defense Industry Daily, LLC / Watershed Publishing

Eurooppalaisen paikannussatelliittien järjestelmän Galileon ensimmäinen prototyyppisatelliitti GIOVE-A on kiertänyt maapalloa menestyksellisesti jo viisi vuotta. Se ammuttiin radalleen 28. joulukuuta 2005, mukanaan rubidium-atomikello. Jotta suunnitellulle paikannusjärjestelmälle varattu radiotaajuusalue saatiin pidetyksi, ensimmäinen sitä käyttävä satelliitti eli GIOVE-A-satelliitti (Galileo in-orbit validation element) oli pakko saada avaruuteen tuolloin. Toinen testisatelliitti GIOVE-B lähetettiin avaruuteen huhtikuussa 2008, mukanaan toisenlainen tarkka atomikello. Varsinainen järjestelmä johon kuuluu nykyisen suunnitelman mukaan 30 satelliittia, saadaan käyttöön joskus vuoden 2015 jälkeen.

Eurooppalaista paikannussatelliittijärjestelmää on suunniteltu 90-luvulta lähtien. Sen taustalla ovat EU, Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö ESA. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on omat maapallon laajuiset järjestelmänsä, GPS ja GLONASS, mutta ne ovat ensisijaisesti tarkoitettu sotilaskäyttöön. GPS-järjestelmällä on nykyisin runsaasti siviilisovelluksia, mutta Yhdysvaltain puolustusvoimat voivat sulkea satelliitteja muilta halutessaan.

Siksi puhtaasti siviilikäyttöön tarkoitettu, Euroopasta hallittu paikannusjärjestelmä kiinnostaa eurooppalaisia päättäjiä. Lisäksi sen uskotaan tuottavan työtä ja tilauksia Euroopan teollisuudelle. Teknisesti suunnitelmat ovat olleet olemassa pitkään mutta toteutuksen esteenä on ollut rahoitus. Vuonna 2007 arvioitiin hankkeeseen tarvittavan 3,4 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä ja lopullinen summa on suurempi.

Valmiissa järjestelmässä on 30 satelliittia, joista 27 on toiminnassa ja kolme toimintavalmista on varalla avaruudessa. Kestoiäksi suunnitellaan 12 vuotta. Satelliitit kiertävät maapalloa 23 222 kilometrin korkeudella, radalla joka on 56 asteen kulmassa päiväntasaajaan nähden. Näin saadaan hyvä signaali 75. pohjoiselle leveyspiirille asti eli selvästi pohjoisemmaksi kuin GPS-järjestelmällä. Paikannustarkkuus on metrin luokkaa. Suunnitteilla on sekä GPS- että Galileo-järjestelmää hyödyntävä vastaanotin, joita samanaikaisesti käyttämällä tarkkuus paranee muutamiin sentteihin.

Ensimmäiset kaksi Galileo-sarjan satelliittia on tarkoitus lähettää avaruuteen kesällä 2011 ja kaksi lisää ennen vuoden 2011 loppua. Näillä neljällä päästään testaamaan todellista paikannusta. Alkuvuodesta 2010 solmittiin sopimukset 14 lisäsatelliitin toimittamisesta vuosina 2012-2014 sekä sopimukset satelliittien lähettämisestä ja järjestelmän testauksesta. Lokakuussa 2010 tehtiin sopimus satelliittien operoinnista ja kaksi maajärjestelmien käyttöön liittyvää sopimusta pitäisi saada solmituksi alkuvuonna 2011. Sen jälkeen palikat ovat koossa koko järjestelmän operointiin.

Tavoitteena on että ensimmäiset palvelut alkavat 18 satelliitilla vuonna 2014. Milloin loput 12-14 satelliitit toimitetaan ja täysi palvelu alkaa, on toistaiseksi päättämättä.

Testisatelliitit GIOVE-A ja –B suunniteltiin toimimaan 27 kuukauden ajan minkä kumpikin on kirkkaasti selvittänyt. GIOVE-A on viiden vuoden jälkeen edelleen täydessä kunnossa. Tosin viimeiset 11 vuotta ovat olleet melko hiljaisen auringon aktiviteetin aikaa, joten voimakkaita hiukkaspurkauksia ei ole ollut.

lähde: yle