Laukaisu ti 2.7. klo 05.38: Proton-M / 3x Glonass-M - Laukaisu epäonnistui!!! - Syy selvisi.

Baikonurista lähetetään avaruuteen uusi trio Venäjän Glonass-M paikannussatelliitteja. Kantorakettina Proton-M ja nyt käytössä Block DM-03 ylävaihe, ei siis Briz-M. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa tiistaina 2. heinäkuuta Suomen aikaa klo 05.38.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä ainakin osoitteessa: http://www.tsenki.com/index2.php

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=31191.15

July 1/2      Proton  •  Glonass
Launch time: 0238 GMT on 2nd (10:38 p.m. EDT on 1st)
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan

An Russian government Proton rocket with a Block DM upper stage will deploy a trio of Glonass M navigation satellites.

Päivitys: Laukaisu epäonnistui, raketti lähti jo alkunousussa heijaamaan ja syöksyi maahan laukaisualustan lähistölle. Video: (02.07.2013) - YouTube

Videosta näkee että kaikki kuusi RD-276 päämoottoria olivat toiminnassa ainakin nousun alussa.
Mitähän vanhoja Protonin romuja nää Venäjän valtion laukaisut oikein käyttää kun aina bugaa ja ILS:n laukaisut menee ihan hyvin.

Tällainen laukaisun alussa tapahtunut tuhoutuminen on tätä ennen sattunut viimeksi vuonna 1982 ja sitä ennen vuonna 1969. Laskennallisesti tästä aiheutui noin 150-200 miljoonan kustannus.

Tässä vähän toisesta kuvakulmasta, terävästi napsahti: 2013 (Proton crash 2013) - YouTube
Tietoja liikkuu että nuo satelliitit eivät olleet vakuutettuja.

Onni onnettomuudessa oli että kukaan ei loukkaantunut tai kuollut, eikä raketti pudotessaan tuhonnut ILS Proton laukaisualustaa, jonka lähelle se paiskautui maahan.

Putin on ohjeistanut vp Rogozinia kokoamaan komission joka tutkii syyt ja antaa suositukset korjaavista toimenpiteistä. Lisäksi tutkitaan kaikkien osapuolien menettelytavat.

Harmittaa vaan ILS:n puolesta, tästä seuraa taas pitkähkö viivästys. Ja miksi nämä ongelmat kasautuvat koko ajan valtion laukaisuihin, todella mietityttää että kuinkakohan retuperällä näiden laukaisujen laitteiston etukäteistarkastukset oikein ovat.

Kerran vielä ja oikein megapamauksella: http://www.youtube.com/watch?v=Zl12dXYcUTo 

-Päivitys 10.7: Maahansyöksyn syy selvisi ja se on inhimillinen virhe. Raketissa oli asennettu tärkeä  nopeutta ja asentoa mittaava anturipaketti ylösalaisin ja se on syy koko maahansyöksyyn. Se on symmetrinen ja näin asennettavissa väärinpäin, mutta myöskään laadunvalvonta ei ole tätä huomannut. Tulevaisuudessa olisi hyvä että sitä ei olisi mahdollista asentaa väärään asentoon.

Lähde: http://www.interfax.com/newsinf.asp?pg=2&id=429110
Lisäksi: http://arstechnica.com/science/2013/07/parts-installed-upside-down-caused-last-weeks-russian-rocket-to-explode/

Laitteissa olevat nuolet kertovat oikean asennusasennon siten että nuolet osoittavat ylöspäin kun asento on oikea. Nyt oli monessa anturissa nuolet osoittamassa alaspäin. Tämä herättää kysymyksiä laadunvalvonnan tasosta koska pelkkä silmämääräinen tarkistus olisi tämän virheen jo paljastanut.

Kuvia anturilaitteista: http://www.zavod-zvezda.ru/produkciya.html
Protonissa käytetään antureita TSE99-6SA ja TSE99-1EA.

Laukaisu ma 1.7. klo 21.11: PSLV-C22 / IRNSS 1A - Laukaisu onnistui!

Kuva: ISRO

PSLV-C22 kantoraketti laukaistaan matkaan Intian Sharikotasta ja kyydissä IRNSS 1A-navigaatiosatelliitti. Se painaa 1425 kg. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa maanantaina 1. heinäkuuta Suomen aikaa klo 21.11.

Live-lähetys laukaisusta osoitteessa: http://webcast.gov.in/live/
Lisäksi: http://216.185.104.74/isro ja: http://www.isro.org/scripts/livewebcast-c22.aspx


Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=30037.0
http://www.isro.org/pslv-c22/pdf/pslv-c22-brochure.pdf

July 1      PSLV  •  IRNSS 1
Launch time: 1811 GMT (2:11 p.m. EDT)
Launch site: Satish Dhawan Space Center, Sriharikota, India

India's Polar Satellite Launch Vehicle (PSLV), flying on the PSLV-C22 mission, will launch the IRNSS 1 navigation satellite. The payload is the first spacecraft in the Indian Regional Navigation Satellite System, which aims to improve positioning services over India and neighboring regions.

Päivitys: Laukaisu suoritettiin ajallaan ja se onnistui mainiosti. Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=nt7EGo2yZvU

Suomalaisopiskelijat voittivat Nasan kilpailun.

Suomalaisopiskelijoiden ryhmä Space Veggies on voittanut ensimmäisen palkinnon Nasan järjestämässä kilpailussa, jossa tehtävänä oli suunnitella kasvihuone avaruuteen. Opiskelijat pääsevät siitä hyvästä seuraamaan Nasan Marsiin suuntautuvan Maven-tehtävän laukaisua Kennedyn avaruuskeskuksessa.

Space Apps Challenge -kilpailun eri sarjoissa ideoitiin avaruudessa toteutettavia konsepteja. Space Veggies osallistui Deployable Greenhouse -haasteeseen, jossa suunniteltiin kasvihuone Marsin tai Kuun oloihin.

Lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/avaruus/suomalaisopiskelijat+voittivat+nasan+kilpailun/a911222

Laukaisu perjantai 28.6. klo 05.27: Pegasus XL / IRIS - Laukaisu onnistui!

IRIS logo. Kuva: LMSAL

NASAn Interface Region Imaging Spectrograph (IRIS) -satelliitti lähetetään avaruuteen Pegasus XL raketilla. Satelliitti painaa 236 kg, sen on rakentanut Lockheed Martin ja kohdekiertorata on 596 km × 666 km, 97.9 astetta. Pegasus XL nostetaan 12000 metrin korkeuteen Lockheed L-1011 suihkukoneella Vandenbergistä, irroituksen jälkeen Pegasuksen rakettimoottori käynnistetään ja se matkaa avaruuteen. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa perjantaian 28. kesäkuuta Suomen aikaa klo 05.27.

IRIS mittaa Auringon energian ja plasman virtauksia kromosfäärissä. Siinä on 20 cm ultraviolettiteleskooppi ja monikanavainen kuvannusspektrograafi.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä NASATV:stä osoitteessa: www.nasa.gov/ntv
Lähetys alkaa klo 04.00.

Mission status center: http://www.spaceflightnow.com/pegasus/iris/status.html

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=21920.0
http://en.wikipedia.org/wiki/Interface_Region_Imaging_Spectrograph
http://space.skyrocket.de/doc_sdat/explorer_iris.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pegasus_%28raketti%29
http://en.wikipedia.org/wiki/Interface_Region_Imaging_Spectrograph
http://www.nasa.gov/mission_pages/iris/index.html

June 27      Pegasus XL  •  IRIS
Launch time: 0227 GMT on 28th (10:27 p.m. EDT; 7:27 p.m. PDT on 27th)
Launch site: L-1011, Vandenberg Air Force Base, California

The air-launched Orbital Sciences Pegasus XL rocket will deploy NASA's Interface Region Imaging Spectrograph (IRIS). IRIS will make detailed measurements of the flow of energy and plasma through the sun's atmosphere and heliosphere.

Päivitys: Laukaisu onnistui! Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=G5MmTI3Qr8o

Laukaisu ti 25.6. klo 20.28: Sojuz 2-1b / Resurs-P1 - Laukaisu onnistui!

Kuva: Samspace

Baikonurin kosmodromin laukaisualustalta 31/6 laukaistaan Sojuz 2-1b kantoraketilla Resurs-P1 korkean resoluution kaukokartoitussatelliitti. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa tiistaina 25. kesäkuuta Suomen aikaa klo 20.28 ja suuntautuu kohti pohjoista. Satelliitin kohdekiertorata on aurinkosynkroninen 473 km x 97,3 asteen ympyrärata.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://www.tsenki.com/index2.php

Lisätietoa:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=28562.0
http://www.spaceflight101.com/soyuz-2-1b-resurs-p1-launch-updates.html
http://space.skyrocket.de/doc_sdat/resurs-p.htm

June 25      Soyuz  •  Resurs P1
Launch time: 1728 GMT (1:28 p.m. EDT)
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan

A Russian government Soyuz rocket will launch the Resurs P1 Earth observation satellite to collect remote sensing data for Russian government agencies and foreign customers.

Päivitys: Laukaisu suoritettiin ajallaan ja se oinnistui rutiinilla. Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=8fRceEkGwxo

Laukaisu ti 25.6. klo 22.26: Arianespace Sojuz 2-1b / O3b (VS05) - Laukaisu onnistui!

Kuva: Arianespace

Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guianasta lähetetään avaruuteen ensimmäiset 4 kpl O3b tietoliikennesatelliitteja, ne välittävät matkapuhelin- ja internet-yhteyksiä. Kantorakettina Sojuz 2-1b, käytössä Fregat-ylävaihe. Tämän laukaisun tunnus on VS05. Satelliitit painavat yhteensä noin 2800 kg ja ne on valmistanut Thales Alenia Space. Irtautumiskiertoradan parametrit ovat: 0.04 asteen inklinaatio ympyrärata 7830 kilometrin korkeudessa. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa tiistaina 25. kesäkuuta Suomen aikaa klo 22.26.57 ja satelliitit irtautuvat noin kahden tunnin kuluttua laukaisusta klo 23.55. Kaikkiaan 12 kpl O3b satelliitteja tullaan laukaisemaan.

Laukaisun live-lähetys on katsottavissa osoitteessa: http://www.arianespace.tv
Lähetys alkaa klo 21.22.

Mission status center: http://www.spaceflightnow.com/soyuz/vs05/status.html

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=31727.0
http://www.orbiter-forum.com/showthread.php?t=31525
http://www.arianespace.com/news-mission-update/2013/1058.asp
http://www.arianespace.com/images/launch-kits/launch-kit-pdf-eng/VS05-O3b-launchkit-EN.pdf
http://www.o3bnetworks.com/homepage.aspx
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=14296.0
http://en.wikipedia.org/wiki/Soyuz-2_%28rocket%29

June 25      Soyuz  •  O3b
Launch time: 19:26.57 GMT (3:26:57 p.m. EDT)
Launch site: ELS, Sinnamary, French Guiana

An Arianespace Soyuz rocket, designated VS05, will launch on a mission from the Guiana Space Center in South America. The Soyuz will carry four satellites for O3b Networks, which will provide broadband service to developing countries. The Soyuz 2-1b rocket will use a Fregat upper stage. Arianespace will oversee the launch.

Päivitys: Laukaisu onnistui! Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=JrTmoMIIR4A

50 vuotta Vostok 6 laukaisusta.

Tänään 16.6.2013 tulee kuluneeksi 50 vuotta Vostok 6 laukaisusta ja maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Tereskovan avaruusmatkasta.

Lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vostok_6
http://en.wikipedia.org/wiki/Vostok_6

SpaceX solmi sertifiointiohjelmasopimuksen militäärilaukaisuista.

Yhdysvaltojen ilmavoimat ja SpaceX ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen joka mahdollistaa aikanaan yhtiön kilpailla ilmavoimien kalleimpien ja herkimpien satelliittien laukaisusopimuksista.

Kenraaliluutnantti ja ilmavoimien avaruus- ja ohjusjärjestelmäkeskuksen komentaja Ellen Pawlikowski sekä SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen jonka puitteissa tutkitaan, kehitetään ja sertifioidaan SpaceX:n Falcon 9 kantoraketti soveltuvaksi militäärilaukaisuille. Kuva: U.S. Air Force/Joe Juarez

Yhteistoimintasopimus avaa Spacex:lle mahdollisuuden sulautua Pentagonin laukaisuarkkitehtuuriin ja kilpailla suoraan United Launch Alliancen kanssa kommunikaatio-, navigaatio-, ohjuspuolustusjärjestelmä- ja tiedustelusatelliittien laukaisusopimuksista.

Vuodesta 2006 lähtien Boeingin ja Lockheed Martinin yhteisyritys ULA on kahminut Atlas 5 ja Delta 4 raketeillaan 100 prosentin osuuden merkittävien militäärilaukaisujen markkinoista.

Ilmavoimat, yhdessä NASAn ja kansallisen tiedustelutoimiston kanssa, julkaisivat vuonna 2011 oppaan laukaisupalveluja tarjoaville yhtiöille, jotka haluavat mukaan Yhdysvaltojen hallituksen satelliittien laukaisumarkkinoille. 

SpaceX ja ilmavoimien avaruus- ja ohjusjärjestelmäkeskus (SMC) allekirjoittivat yhteisen tutkimus- ja kehittämissopimuksen (CRADA) 7. kesäkuuta. Sopimus kattaa Falcon 9 v1.1, SpaceX:n seuraavan sukupolven kantoraketin, jossa on käytössä päivitetyt Merlin-rakettimoottorit, pidennetyt polttoainetankit ja nokkakartio, joka soveltuu kuljettamaan satelliitteja erilaisille kiertoradoille ja kiertoradoille, jotka johtavat kohti syvää avaruutta.

Spacex on laukaissut viisi Falcon 9 kantorakettia, jotka ovat konfiguraatioltaan vanhempaa mallia. Nuo laukaisut käsittivät Dragon-kapselin testilennot ja kaksi oikeaa rahtilentoa kansainväliselle avaruusasemalle. Näistä laukaisuista SpaceX:lla oli arvoltaan 1,6 miljardin dollarin kaupallinen rahtisopimus NASAn kanssa.

Ilmavoimien avaruus- ja ohjusjärjestelmäkeskuksen tiedotteen mukaan tutkimus- ja kehittämissopimus mahdollistaa ilmavoimien arvioida Falcon 9 v1.1 kantorakettijärjestelmää uuden tahon mukaantuloa koskevan sertifiointioppaan mukaisesti. Arvioinnin osana SpaceX ja SMC tarkastelevat Falcon 9 v1.1 kantoraketin laukaisuhistoriaa, järjestelmärakennetta, luotettavuutta, prosessien kypsyyttä, turvajärjestelmiä, valmistus- ja käyttöprosessia, järjestelmäsuunnittelua, riskinhallintaa ja laukaisutiloja.

Ilmavoimien viranomainen tulee seuraamaan vähintään kolmea tulevaa Falcon 9 v1.1 laukaisua, jotta sertifiointioppaan laukaisumäärien ja -historian vaatimukset täytetään. Opas perustuu NASAn strategiaan ja tapaan hyväksyä uusia laukaisujärjestelmiä mukaan tiedemissioidensa laukaisuohjelmaan.

SpaceX voitti joulukuussa ilmavoimien asettaman tarjouskilpailun kahdesta satelliitin laukaisusta. Falcon 9 v1.1 lähettää matkaan vuonna 2014 lopulla Deep Space Climate observatorion (DSCOVR), joka on ilmavoimien ja NOAA:n yhteisprojekti. SpaceX:n tuleva voimakas Falcon Heavy -kantoraketti kantaa vuonna 2015 avaruuteen eri kiertoradoille useita kokeellisia satelliitteja ilmavoimien Space Test Program 2 (STP 2) -testauslennolla. SpaceX:n mukaan kummatkin laukaisut suoritetaan Cape Canaveralista.

Valokuva Falcon 9 raketin laukaisusta Cape Canaveralista maaliskuulta. Kuva: SpaceX/Ben Cooper

Kenraaliluutnantti ja ilmavoimien avaruus- ja ohjusjärjestelmäkeskuksen komentaja Ellen Pawlikowski sanoi että DSCOVR ja STP 2 eivät ole ilmavoimien kaikkein kriittisimpiä laukaisuja. Nyt allekirjoitettu sertifiointisuunnitelma kattaa ilmavoimien tärkeämmät laukaisut.

DSCOVR ja STP 2 laukaisut, hinnoiltaan 97 miljonaa dollaria ja 165 miljoonaa dollaria, myönnettiin SpaceX:lle Orbital/Suborbital Program 3 -sopimuksen puitteissa, joka antaa alihankkijoiden mahdollisuuden kilpailla pienemmistä militäärisatelliittien laukaisuista jättäen isoimmat satelliitit United Launch Alliancen raketeille.

SpceX:n kaksi sovittua ilmavoimien laukaisua suoritetaan riippumatta sertifiointiohjelman tilasta. Pawlikowski sanoi toukokuussa tiedotustilaisuudessa että DSCOVR ja STP 2 ovat mahdollisuuksia uusille tahoille käyttää pohjana heidän sertifioinnilleen. Näihin kahteen ohjelmaan ei tarvita sertifiointia, mutta sertifiointi tarvitaan ennen kuin uudet tahot voivat kilpailla mistään ilmavoimien manifestissa olevasta laukaisusta, joka koskee kansallista turvallisuutta.

Armeijan kansallisen turvallisuuden avaruusohjelmat käsittävät kansallisen tiedustelutoimiston vakoilusatelliitit, GPS-satelliitit, ilmavoimien ja laivaston omistamat kommunikaatiosatelliitit, infrapunavarhaisvaroitussatelliitit ja muut projektit.

Ilmavoimilla on ainakin 14 laukaisua joista voivat kilpailla ULA, SpaceX ja muut potentiaaliset yhtiöt.

Tiedonjakojärjestely on pohjana SpaceX:lle tarjouskilpailussa kertakäyttöraketti-luokan laukaisuista. Atlas 5 ja Delta 4 raketit kehittivät Lockheed Martin ja Boeing 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tarjoamaan armeijalle varmistettu pääsy avaruuteen ja käynnistää kilpailu, jonka ajateltiin laskevan laukaisukustannuksia.

Mutta ennusteet kukoistavasta kaupallisten laukaisujen markkinoista, joita tarvittiin pitämään laukaisumäärät suurina ja näin määrien kautta laskemaan hintaa, eivät ikinä toteutuneet 2000-luvulla ja tämä pakotti nostamaan Atlas 5 ja Delta 4 laukaisujen hintoja.

Lockheed Martin ja Boeing yhdistivät laukaisusektorin voimansa vuonna 2006 luoden United Launch Alliance -yhteisyrityksen. Ilmavoimat ja NASA tunnistivat säästöt yhteisyrityksen syntymisen jälkeen, mutta laukaisukustannukset jatkoivat nousuaan.

Ilmavoimien viranomaiset sanovat että SpaceX:n ja mahdollisten muiden toimijoiden lisäys mukaan laukaisupalveluja tuottavien tahojen pakkaan laskee kustannuksia ja lisää joustavuutta laukaisumahdollisuuksiin varmistaen, että satelliitit laukaistaan avaruuteen juuri silloin kun on tarve.

Ilmavoimat ennakoi solmivansa SpaceX:n Falcon Heavy- ja Orbital Sciencesin Antares-rakettijärjestelmän suhteen samanlaisen sertifiointiohjelmasopimuksen kuin se on solminut SpaceX:n Falcon 9 v1.1 rakettijärjestelmän sertifioimiseksi.

SpaceX:lle voitaneen myöntää ilmavoimien merkittäviä laukaisusopimuksia alkaen vuodesta 2015 laukaisujen alkaessa vuonna 2017.

Lähde: http://www.spaceflightnow.com/news/n1306/12spacex/

Falcon 9R testikäyttö

Video uudelleen käytettäväksi suunnitellun Falcon 9R ykkösvaiheen testipoltosta: http://www.youtube.com/watch?v=CgIghRD4-ao

Säteilysuojat ja uusi propulsio pakolliset Mars-matkalle.

Mittausinstrumentti Curiosity-laskeutujassa on vahvistanut edelliset tutkimustulokset koskien avaruussäteilyn avaruuslentäjille aiheuttamia haittavaikutuksia ja tulevaisuudessa Marsiin matkaavat astronautit tarvitsevat säteilysuojat.

Curiosity-laskeutujan säteilymittausinstumentti RAD keräsi tietoa kahdeksan kuukauden avaruuslennon aikana vuosina 2011 ja 2012 varmistaen tietokonemallien avulla tehdyt ennusteet, joiden mukaan säteilyaltistus matkalla Marsiin on monisatakertainen verrattuna säteilyaltistukseen Maan pinnalla.

Instrumentti sijaitsi lämpökilven ja aerodynamiikkarungon sisällä, jossa olosuhteet eivät ole niin erilaiset kuin avaruuskapselin sisällä, mitaten silti haitallisen paljon kosmisia hiukkasia jotka olivat peräisin Auringosta ja syvän avaruuden kohteista.

Tämä matkalla kerätty säteilytieto on kriittisen tärkeää kosmisten säteiden ja Aringosta peräisin olevien hiukkasten aiheuttamien vaarojen ja vaikutusten ymmärtämisessä koskien sitä matkustusympäristöä jota kehitetään syvän avaruuden tutkimustehtäviä silmällä pitäen, totesi NASAn Johnsonin avaruuskeskuksen säteilyterveysvastaava Eddie Semones.

Vastoin lähes jatkuvaa tasaista hiukkasvirtaa, joka saapuu aurinkokuntaan supernovaräjähdyksistä ja muista galaksin kohteista, Curiosity kohtasi matkansa varrella viisi toisenlaisen aurinkoenergeettisen säteilyn piikkiä, joissä säteilyhiukkaset syöksyivät poispäin Auringosta. Nämä hiukkaset ovat peräisin auringonpilkuista ja koronan massapurkauksista.

Semones totesi että säteilyinstrumentin data vahvisti muiden ennustemallien ja muiden avaruuslentojen aikana kerättyjen tietojen päätelmät. "Saimme selville matkan aikana että kosmisen säteiden annos oli keskimäärin 1.8 millisieverttiä vuorokaudessa", totesi Southwest-tutkimusinstituutin päätutkija Cary Zeitlin. "Tämä data on hyvin linjassa aiempien Apollo- ja Skylab-ohjelmissa saatujen tietojen kanssa."

Tutkijat mittaavat säteilyannoksia sieverteissä. Semonesin mukaan 1 sievertin säteilyaltistus nostaa henkilön riskiä sairastua elinaikanaan tappavaan syöpään 5 prosentilla.

Kuuden kuukauden aikana Curiosityn RAD-instrumentti havaitsi 330 millisievertin verran kosmista säteilyä. Kansainvälisellä avaruusasemalla, jossa on polyetyleenisuojaus säteilyä vastaan ja joka kiertää Maata Van Allenin säteilyvyöhykkeiden alla, miehistöt altistuvat tyypillisesti puolessa vuodessa noin 100 millisievertin säteilyannokselle.

Luvut eivät ota mukaan aurinkoenergeettisiä hiukkasia, jotka vastasivat noin viittä prosenttia säteilyinstrumentin Mars-matkan aikana havaitsemasta säteilymäärästä. Auringon suuremman aktiivisuuden aikana astronautit saattaisivat altistua suuremmille säteilymäärille.

Tässä kuvassa on vertailu säteilyannoksista useille eri tyyppisille altistustilanteille , mukaan lukien laskelma matkasta Maasta Marsiin perustuen RAD-instrumentin keräämään tietoon Curiosityn matkassa kohti Marsia. Pystyskaala on logaritminen; jokainen arvo on edellistä kymmenen kertaa isompi. Kuva: NASA/JPL-caltech/SWRI.

"Säteily syvän avaruudessa on useita satoja kertoja voimakkaampaa kuin se on Maan päällä ja se on näin jopa suojatun avaruusaluksen sisällä, kuten MSL on, jossa mittaukset suoritettiin", Zeitlin sanoi.  Zeitlinin mukaan Curiosityn havaitsemat säteilytasot muokattuna kuvaamaan vaikutusta ihmiseen, ovat verrannolliset annokseen, jonka ihminen saisi jos hänestä otettaisiin vatsaröntgen joka kuudes päivä.

Semones totesi että 500 päivän Mars-lennon aikana useimmat avaruuslentäjät ylittäisivät NASAn säteilymaksimisuositukset, jotka rajoittavat yksilön säteilyaltistuksen tasolle joka ei aiheuttaisi kuin korkeintaan 3 prosentin lisäyksen riskissä saada tappava syöpä. Semones totesi myös että 3 prosentin sääntöä pyritään soveltamaan myös näissä pidempiaikaisissa avaruuslennoissa.

Curiosityn RAD-instrumentti jatkaa säteilytiedon keräämistä päivittäin kuten se on tehnyt Marsiin laskeutumisesta elokuussa 2012 lähtien. Tutkijat käyttävät tätä tietoa arvioidakseen millaiselle säteilyaltistukselle avaruuslentäjät altistuisivat Marsin pinnalla.

Insinöörit ja tutkijat käyttävät kerättyä säteilytietoa kehittäessään miehistöalusta syvän avaruuden tutkimista varten. Semonesin mukaan tietoa voidaan soveltaa NASAn asteroiditehtävään ja Kuun liepeille suuntautuville miehitetyille matkoille, joiden on suunniteltu alkavan vuonna 2021.

"RAD-instrumentin keräämä tieto auttaa meitä suunnittelemaan syvän avaruuden asuintiloja, joissa avaruuslentäjät eläisivät matkalla Marsiin ja se auttaa meitä parantamaan säteilysuojausta avaruussäteilyn haitallisia vaikutuksia vastaan", sanoi NASAn kehittyneiden tutkimusjärjestelmien ohjelman varajohtaja Chris Moore. Tilapäisten korkean säteilyn tilanteiden varalle NASA voisi kehittää "myrskysuojan" eli tilan jossa avaruuslentäjät voisivat oleskella kunnes uhkaava tilanne on ohi, Moore sanoi.

Tämä taiteilijan näkemys vertailee Mars Scienece Laboratoryn matkavaihetta ja lämpökilpeä Orion-avaruusalukseen, jota  kehitetään viemään avaruuslentäjät syvään avaruuteen. Kuva: NASA/JPL-Caltech/JSC

Astronauttien oleskelutilat tarvitsevat pysyvämpää suojausta kosmisia säteitä vastaan. Moore sanoi että vesi avaruusmodulien seinissä auttaisi vaimentamaan säteilyä tai avaruuslentäjät voisivat varastoida suojakseen vetyrikasta ruokaa ja tarvikkeita asuintilojensa ympärille. Mutta senkin jälkeen uusia suojaustoimia tarvitaan. NASAn mukaan on tärkeää kehittää voimakkaampia rakettijärjestelmiä lyhentämään matka-aikoja, koska kosmisten säteiden pysäyttämiseen vaadittavat useiden metrien materiaalipaksuudet ovat kokonsa vuoksi epäkäytännöllisiä ja liian raskaita.

Semonesin mukaan tarvitaaan kumpaakin, sekä suojausta että nopeampia aluksia. "Perille pitää päästä nopeammin jotta altistusajat kosmisille säteille lyhenevät ja tarvitaan paikallinen suojaus aluksessa suojaamaan Auringosta peräisin olevilta hiukkasilta."

Moore sanoi että NASA työskentelee aurinkosähköisen propulsiojärjestelmän parissa, se käyttää sähköä kiihdyttämään ioneja ja tuottamaan alhaisen mutta pysyvän työntövoiman osana viraston syvän avaruuden tutkimusohjelman teknologiakehitystyötä, jossa on mukana ehdotus ottaa kiinni ja tutkia asteroidia.

"Päästäksemme todella nopeisiin matkanopeuksiin ja vähentääksemme säteilyaltistusta, tarvitsisimme todennäköisesti ydintermisen propulsiojärjestelmän", Moore sanoi. "Työskentelemme Yhdysvaltojen energiaviraston kanssa tutkiessamme erilaisia polttoaineratkaisuja tällaisiin rakettijärjestelmiin. Tosin kehitystyö on pitkän aikavälin projekti, johon kulunee vielä monia vuosia ennen kuin se on valmis."

Mooren mukaan ydinpropulsio voisi leikata yhdensuuntaisen matka-ajan Maasta Marsiin suunnilleen 180 päivään.

Lähde: www.spaceflightnow.com/mars/msl/130530rad/

Laukaisu ti 11.6. klo 12.37: Long March 2F / Shenzhou 10 - Laukaisu onnistui!

Shenzhou 10 laukaisu Jiuquanin laukaisukeskuksesta Gobin autiomaasta. Kuva:CCTV

Kiina lähettää toisen miehistön Tiangong 1 avaruuslaboratorioonsa. Miehitetty Shenzhou 10 avaruusalus lähtee matkaan Jiuquanin avaruuskeskuksesta kohti Tiangong-1 avaruuslaboratoriota. Miehistöön kuuluvat Nie Haisheng, Zhang Xiaoguan ja Wang Yaping. 35-vuotias Wang Yaping on Kiinan toinen naistaikonautti. Kantorakettina Long March 2F. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa tiistaina 11. kesäkuuta Suomen aikaa klo 12.38.

Tällä lennolla on tarkoitus edelleen testata lähestymis- ja telakointimenetelmiä. Lisäksi testaan Tiangong-1 aseman kykyä ylläpitää sopivaa oleskelu- ja asumisympäristöä jossa avaruuslentäjät voivat työskennellä. Lisäksi suoritetaan erilaisia ennalta määrättyjä tehtäviä. Tarkoitus on myös suorittaa useita tiedekokeita, aseman huoltotöitä sekä uusien, tulevaisuudessa käytettävien asemakomponenttien testausta. Lisäksi huomiota kiinnitetään ergonomian kehittämiseen mikrogravitaatiossa oleskelun helpottamiseksi. Ensimmäistä kertaa kiinalaiset järjestävät opetussession jossa avaruuslentäjät ovat yhteydessä lapsiin lennon aikana. Lisäksi hiotaan edelleen koko prosessia laukaisuvalmisteluista laskeutumisen jälkeisiin toimiin. Tätä lentoa pidetään ensimmäisenä miehitetyn Shenzhou-ohjelman operatiivisena tehtävänä. Lennon on tarkoitus kestää 15 päivää, se tarkoittaa 12 päivää asemalla.

Shenzhou 10 lähestynee Tiangong-1 asemaa eri tavalla kuin edelliset alukset, se tulee lähestymään asemaa hitaasti alapuolelta hieman samaan tapaan kuin kansainvälistä avaruusasemaa lähestyvät alukset. Aiemmat alukset lähestyivät asemaa edestä päin. Shenzhou 10 suorittaa automaattisen telakoinnin, irtautuu ja sen jälkeen sama tehdään käsipelillä. Tiangong-1 telakointiportin elinikä on kuulemma sertifioitu kuuden telakoinnin mittaiseksi joten Shenzhou 10 tulee käyttämään kaksi viimeistä kertaa. Tämän lennon jälkeen Tiangong-1 pudotetaan pois avaruudesta. Sen jälkeen tulee Tiangong-2:n vuoro.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://english.cntv.cn/live/

Mission status center: http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou10/status.html

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=29188.0
http://www.orbiter-forum.com/showthread.php?t=31337
http://www.zarya.info/blog/?p=665
http://en.wikipedia.org/wiki/Shenzhou_10
http://en.wikipedia.org/wiki/Long_March_2F

June 11      Long March 2F  •  Shenzhou 10
Launch time: 0938 GMT
Launch site: Jiuquan, China

A Long March 2F rocket will launch the Shenzhou 10 spacecraft, a crewed mission to dock with the orbiting Tiangong 1 laboratory module. The flight will be China's fifth human space mission.

Päivitys: Laukaisu tapahtui ajallaan ja Shenzhou 10 on kiertoradalla. Myös aurinkopaneelit avautuivat. Onnistunut laukaisu! Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=8XzED_CUhdw

Sujui tuo Shenzhou 10 telakointikin ihan mallikkaasti: http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou10/130613docking/ 

Päivitys 26.6: Shenzhou 10 avaruuslentäjät ovat laskeutuneet turvallisesti takaisin Maan pinnalle. 

Persona laukaistu matkaan Plesetskistä.

Persona-laukaisu Plesetskistä.

Plesetskin kosmodromin laukaisualustalta 43 laukaistiin matkaan Persona nro. 2 -vakoilusatelliitti Sojuz 2-1B kantoraketilla. Laukaisu suoritettiin perjantaina 7. kesäkuuta Suomen aikaa klo 21.37 ja tietojen mukaan laukaisu onnistui. Se lähetettiin naparadalle. Satelliitin hinta on 310 miljoonaa dollaria ja se on tyypiltään korkean resoluution kuvaussatelliitti.

Laukaisuvideo: www.youtube.com/watch?v=nMFfJ48-ezU

Lisätietoja:
http://www.russianspaceweb.com/persona.html
http://www.nasaspaceflight.com/2013/06/russian-spy-satellite-launched-soyuz-2-1b/
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=30879.0

Laukaisu to 6.6. klo 00.52: Ariane 5 ES / Albert Einstein ATV - Laukaisu onnistui!

Kouroun avaruuskeskuksesta lähetetään avaruuteen Ariane 5 ES -kantoraketilla ATV-4 rahtialus, nimeltään Albert Einstein.  Aluksessa on yhteensä yli 7 tonnia tonnia rahtia ja tarvikkeita, josta kuivarahti 2479 kg ja nesteet 4105 kg. Mukana on mm. erityisesti avaruudessa käytettäväksi tarkoitettu 3D-tulostin. Laukaisussa ATV-4 kokonaismassa on ennätykselliset 20235 kg. Sen mitat ovat 9,8 metriä x 4,5 metriä. ATV-4 omamassa on 12039 kg. Avattujen aurinkopaneelien kärkiväli ulottuu 22,3 metriin.

Laukaisu tapahtuu tällä tietoa torstaina 6. kesäkuuta Suomen aikaa klo 00.52. ATV-4 irtautuu kantoraketista 1 tunnin ja 6 minuutin kuluttua laukaisusta. Telakoituminen avaruusaseman Zvezda-moduliin tapahtuu tällä tietoa perjantaina 15. kesäkuuta klo 16.48. Tämä on 69. Ariane 5 laukaisu.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä NASATV:stä osoitteessa: http://www.nasa.gov/ntv
Lähetys alkaa klo 00.15.

Myös Arianespacen videostriimi lähettää osoitteessa: http://www.arianespace.tv/
Lähetys alkaa noin 20 minuuttia ennen laukaisua.

Telakointia voi seurata NASATV:stä 15. pvä alkaen klo 15.00.

Mission status center: http://www.spaceflightnow.com/ariane/va213/status.html 

Vertailu muihin ATV-aluksiin

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=27785.0
http://www.arianespace.com/images/launch-kits/launch-kit-pdf-eng/VA213-ATV4-EN1.pdfhttp://esamultimedia.esa.int/HSO/Publications/ATV4-EN/
http://esamultimedia.esa.int/HSO/Publications/ATV4-EN/offline/download.pdf
http://blogs.esa.int/atv/2013/05/30/the-big-atv-cargo-post-v4-0/
http://en.wikipedia.org/wiki/Ariane_5_ES
http://en.wikipedia.org/wiki/Albert_Einstein_ATV

June 5      Ariane 5  •  ATV 4
Launch time: 2152:13 GMT (5:52:13 p.m. EDT)
Launch site: ELA-3, Kourou, French Guiana

Arianespace will use an Ariane 5 ES rocket, designated VA213, to launch the European Space Agency's fourth Automated Transfer Vehicle, named Albert Einstein. The ATV is a cargo-carrying spacecraft to deliver supplies and equipment to the orbiting International Space Station.'

Päivitys: Laukaisu suoritettiin ajallaan ja se onnistui mainiosti. Laukaisuvideo: www.youtube.com/watch?v=CRqsGhDl1uk

Laukaisu ma 3.6. klo 12.18: Proton-M / SES 6 - Laukaisu onnistui!

Baikonurin kosmodromin laukaisualustalta 39 lähetetään avaruuteen SES 6 tietoliikennesatelliitti. Satelliitti painaa 6100 kg ja sen on valmistanut Astrium. Kantorakettina Proton-M. Laukaisu tapahtuu tällä tietoa maanantaina 3. kesäkuuta Suomen aikaa klo 12.18. Tämä on 4. ILS Proton-laukaisu tänä vuonna ja 81. ILS Proton laukaisu.

Tässä laukaiussa mennään taas supersynkroniselle 4482 km x 65000 km x 26,3 asteen siirtoradalle. Se merkitsee sitä että satelliitti irtautuu Briz-M ylävaiheesta vasta 15 tunnin ja 31 minuutin kuluttua laukaisusta.

Laukaisun voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://ses6.imgondemand.com/
Lähetys alkaa 18 minuuttia ennen laukaisua.

Mission status center: http://spaceflightnow.com/proton/ses6/status.html

Raketin siirto laukaisualustalle: www.youtube.com/watch?v=8a58v1NwGs4

Lisätietoja:
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=31794.0
http://www.ilslaunch.com/mission-control/mission-ses-6
http://www.ilslaunch.com/sites/default/files/pdf/SES-6%20MO.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Proton-M
http://en.wikipedia.org/wiki/International_Launch_Services

June 3      Proton  •  SES 6
Launch time: 0918 GMT (5:18 a.m. EDT)
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan

An International Launch Services Proton rocket with a Breeze M upper stage will deploy the SES 6 satellite. SES 6 will provide Ku-band direct-to-home television, VSAT services and government digital inclusion programs in Latin America, plus C-band cable services to the Americas and Europe.

Päivitys: Laukaisu onnistui, satelliitti irtautui! Laukaisuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=nBX2NwORhqU