Testauksien jälkeen alus laukaistaan matkaan kohti avaruusasemaa mittalaitteiden kanssa, jotka mittaavat erilaisia alukseen vaikuttavia voimia ja elossapitojärjestelmän toimintaa. Avaruusaseman saavuttamisen jälkeen aluksen tulee suorittaa automaattinen telakointi asemaan. Tämän jälkeen alus palaa takaisin Maahan. Tämä tehtäväkokonaisuus kulkee nimellä SpX-DM1.
Tämän jälkeen seuraava askel on abort-testi, jossa voidaan käyttää tätä Demo-1 lennon kapselia. Testissä simuloidaan hätätilannetta, jossa alus joudutaan irrottamaan kantoraketista kesken lennon suurimman aerodynaamisen rasituksen (max-Q) vaihetta. Mittauslaitteet tallentavat tässäkin testissä alukseen vaikuttavat voimat ja näin testataan toimivatko hätäjärjestelmät suunnitellulla tavalla ja olisiko miehistö selvinnyt hengissä riepotuksesta.
Mikäli nämä testit sujuvat hyvin, seuraavana on vuorossa ensimmäinen miehitetty koelento, joka on nimeltään SpX-DM2. Tällöin aluksen kyydissä ovat astronautit Douglas Hurley ja Bob Behnken.
https://blogs.nasa.gov/commercialcrew/2018/08/03/meet-the-astronauts-flying-spacexs-demo-2/
DM1 voisi toteutua jo tammikuun aikana ja DM2 kesäkuussa, mutta nämä aikatauluthan tunnetusti joustavat tarvittaessa, joten muutoksia lienee tiedossa.
https://spaceflightnow.com/2019/01/03/spacex-crew-capsule-falcon-9-rocket-roll-out-to-pad-39a-in-florida-for-tests/
Ja Boeingin CST-100 miehistönkuljetusalus on myös tänä vuonna tulossa testivaiheeseen. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti